Tästä voit lukea Lemin Ahosten 30-vuotis historiikin.

Voit tallentaa historiikin omalle koneellesi printattavaan muotoon TÄSTÄ.


 

K.T. Ahonen

SUKUSEURA
LEMIN AHOSET RY

1983-2013
30 v. HISTORIIKKI

 


Helsinki 2013

 

© K.T. Ahonen
Haapaniemenkatu 16 B 165, 00530 Helsinki
Sukuseura Lemin Ahoset ry:n julkaisu nro 11
ISSN 0782-243X
ISBN 978-952-93-2338-8





SUKUSEURA LEMIN AHOSET R.Y. 1983 - 2013

 


1. Yhdistyksen perustaminen

Sukuseura Lemin Ahoset perustettiin 21.8.1983 Lemillä seurakuntatalossa. Kokouksessa oli paikalla noin 90 sukuun kuuluvaa. Perustajajäseniä oli 48. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Tauno Ahonen ja sihteerinä Kari T. Ahonen. Järjestäytymiskokouksessaan seuran hallitus valitsi puheenjohtajaksi Kalevi Ahosen (s.1937), joka jatkoikin puheenjohtajana kuolemaansa saakka (2002). Kari T. Ahonen valittiin sihteeriksi. Hän toimi sihteerinä 20 vuotta.

Perustamisen oli valmistellut ryhmä, joka oli kokoontunut 17.7.1983 Lemin Ruomilla Kalevi Ahosen huvilalla Pukinniemessä. Ryhmään kuuluivat Kalevi (1937-2002) ja Liisa (1944-2010) Ahosen lisäksi Aino (1899-1991), Aune (1905-1987), Kari (1946), Paavo (1928), Tauno (1925) ja Toivo (1901-1996) Ahonen, Taimi Jukanen (1928-2007) ja Raili Kauppinen (1936).

Ryhmän kokoamisessa ratkaisevaa osaa näytteli kouvolalainen Toivo Ahonen, joka tunsi laajasti sukua ja tiesi eri sukuhaaroissa virinneestä kiinnostuksesta omaan sukuun. Perustamisvaiheessa Lemin Ahoset eivät tunnistaneet toisiaan samaan sukuun kuuluviksi, mutta se olettamus oli kuitenkin niin vahva, että yhdistyksen perustamisessa tämä otettiin lähtökohdaksi, ja niinpä sukuseura otti nimen Sukuseura Lemin Ahoset.

Sukututkimuksellisesti perustieto Ahosen suvun elämisestä Lemillä saatiin Kalevin isän Taavetti Ahosen, (1905-1983), 3.8.1972 Maatalouskeskusten liitolta saamasta kunniakirjasta, jonka mukaan Ruomin kylässä oleva Ahosen tila oli ollut suvulla vuodesta 1675.

Antti Laurinp. Ahonen 1675-1699
Paavo Antinp. Ahonen 1699-1730
Heikki Paavonp. Ahonen 1730-1771
Olli Ristonp. Ahonen 1771-1800
ed. veljenpoika
Tahvo Samulinp. Ahonen 1800-1831
ed. veljenpoika
Antti Tahvonp. Ahonen 1831-1860
Taavetti Antinp. Ahonen 1860-1896
Taavetti Taavetinp. Ahonen 1896-1938
pso Miina Junnonen
Taavetti Taavetinp. Ahonen 1938-
pso Elma Pesu

Tilan seuraava isäntä oli Kalevi Taavetinpoika Ahonen, joka oli myös sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja. Tilan nykyinen isäntä on Jarkko Ahonen.

Yhdistyksen perustamisen tarkoituksena oli yhdistää suvun voimat selvittämään suvun historiaa, vaalimaan suvun perinteitä ja edistämään yhteenkuuluvuutta.

Sääntöihin kirjoitettiin, että yhdistys järjestää kokouksia, kerää tietoja suvusta ja julkaisee tutkimustuloksia. Lisäksi päätettiin myöntää apurahoja sukututkimusta ja opiskelua varten.

Jäsenhankinnassa periaatteeksi sovittiin, että mahdollisimman monesta sukuun kuuluvasta perheestä pyritään saamaan sukuseuraan yksi jäsen, jotta saadaan tietoja suvun vaiheista ja tiedotteet tavoittavat sukuun kuuluvat. Jäsenhankinnan yhdyshenkilöiksi nimettiin seuran hallituksen jäsenet.

Perustavan kokouksen jälkeen oli ruokailu Museotuvalla, jossa tarjottiin Lemin särää, uunissa haudutettua lampaanlihaa ja uuniperunoita. Se on kuuluisa lemiläinen perinneruoka.

Selostus perustavasta kokouksesta julkaistiin sanomalehti Etelä-Saimaassa 22.8.1983 ja aikakauslehti Sukuviestissä. Valokuvan kokousväestä otti Leena Klemi.

Oikeusministeriö rekisteröi yhdistyksen 9.10.1984 numerolla 140384.

 

 

2. Sukukokoukset

Sääntöjen mukaan sukukokous pidetään joka toinen vuosi.

Vuoden 1985 kokous pidettiin 21.7. Tapiolassa. Jumalanpalveluksen jälkeen oli Tapiolassa lounas, jonka ainekset oli vedetty nuotalla Kivijärvestä. Emännät Liisa Ahonen, Taimi Jukanen ja Sirpa Ahonen hoitivat muonituksen mansikkakakkua myöten. Nuotanvedossa ja etenkin norssien perkaamisessa ansioitui erityisesti Matti Ahonen.

Juhlassa nähtiin tanhuja, joita esittivät Kalevan Nuoret Pirkko Lensun ohjaamina ja Ilmari Hakulin säestämänä. Musiikkia esittivät Mira ja Anne Huovilainen. Juhlapuheen piti Lemin kirkkoherra Erkki Lintunen ja alustuksen sukututkimuksen tuloksista Erkki Kallio. Lausuntaa esitti Aune Okko. Lisäksi oli näyttely vanhoista esineistä ja valokuvia. Lopuksi laulettiin Karjalaisten laulu. Osallistujia oli n. 150.

Vuoden 1987 kokous 26.7. oli myös Tapiolassa. Karjalainen pitopöytä oli Taimi Jukasen ja Hilma Hakalan käsialaa. Juhlapuheen piti pankinjohtaja Matti Jukkala ja hän kertoi mm., että lemiläiset Ahoset ovat kovia työmiehiä ja jukuripäitä ja että Ahosten emännät ovat hyviä leipojia. Lausuntaa esitti Tauno Okko ja taikatemppuja taikuri Jorma Vertanen. Juontajana oli Erkki Kallio. Musiikkia esitti lappeenrantalainen Jerry Jantunen. Osallistujia oli n. 140.

Vuonna 1989 pidettiin retkipäivät Kotalahdessa 29-30.7. Lauantaina nuotanvedossa oli 23 henkilöä. Kaksi vetoa tarvittiin ennen kuin norssia oli koko suvun rantakalaan riittävästi koossa. Eino Heimonen valmisti siitä tosi maittavan aterian. Voita ei säästelty.

Sukuseuran hallituksen ja muun suvun välisen lentopallo-ottelun voitti sitkeän kamppailun jälkeen hallitus 2-1. Hallituksen joukkueessa pelasivat Kalevi, Helge ja Kari sekä perheenjäseniä vahvistuksena Jarkko, Jorma ja Marita, kaikki Ahosia. Muun suvun joukkueen johtajana oli pitkä soutajamme Leo Ahonen. Ei ollut lyhyitä Kari Kymäläinen ja vaimonsa Jaana os. Takalakaan. Takaloita oli enemmänkin pelissä, nimittäin Teuvo ja vaimonsa Minerva os. Ahonen. Ahosia oli myös Tomi Harrinpoika. Lisäksi joukkueessa oli Hakalan Jouko ja Inkiläisen Matti, mutta eivätpä vain pärjänneet.

Saunan jälkeen haitari soi ja sen tahdissa tanssittiin. Aamuksi olivat Taimi Jukanen ja Hilma Hakala laittaneet loistavan aamupalan. Oli juuri leivottuja sämpylöitä ja pullia, savustettua muikkua jne. Ja tuskin oli aamupalasta selvitty, kun alkoi saada lounasta. Kirkossakävijät pääsivät suoraan ruokapöytään, sananmukaisesti lihapatojen ääreen. Varsinaisen kokouksen aluksi katselimme videofilmiä Lemin kunnan 300-vuotisjuhlista. Osallistujia oli n. 80.

Vuonna 1991 olimme taas Kotalahdessa 13.-14.7. Lauantaina oli nuotanveto. Kolme vetoa: saalis 138 muikkua ja 5 siikaa. Norssia ei saatu vaikka siitä piti rantakala laittaa. Eino Heimonen laittoi keiton siitä mitä oli saatu, ja hyvää oli. Lentopalloa, saunomista, uintia ja seurustelua.

Lauantai-iltana Toivo Ahonen tarjosi suvulle kahvit ja konjakit 90-vuotispäiviensä johdosta. Toivon onnittelurahastoon kertyi 2.260 mk.

Sunnuntaina oli aamupala, kirkko, lounas ja kokous. Tarjoilun hoitivat tunnetulla taidollaan Taimi Jukanen, Hilma Hakala ja Terttu Kärmeniemi. Pankinjohtaja Matti Jukkala puhui "Yksilön ja suvun vastuusta kotiseutuperinteen säilyttämisessä". Jukkala painotti, että jokainen kylä ja ihminen on ainutkertainen ja että asioita tulisi tallettaa jälkipolville muistitietoa keräämällä, vanhoja rakennuksia valokuvaamalla, sananparsien, vitsien, tarinoiden ja uskomusten kirjaamisella, paikannimien taustatietojen muistiin merkitsemisellä, esineiden keräämisellä ja henkilöhistorioita laatimalla.

Jukkala kertoi myös pari käräjäjuttua Lappeen käräjiltä. Vuodelta 1638 oleva tapaus koski suvun kantaäidin Lastikka Ahosen isää Yrjöä ja vuoden 1666 tapaus Lastikan veljeä Ristoa. Tapaukset on selostettu sukukirjassa. Suvun nimi tulee äidin puolelta. Lauri Hannunp. otti vaimonsa sukunimen siirryttyään Ahosen ratsutilalta oman kruununtilan haltijaksi Ruomille. Jukkala tiesi myös milloin nainen on tullut vanhaksi: silloin kun se alkaa kulkea valokuvat laukussaan.Osallistujia oli n. 80.

Vuoden 1993 kokous 25.7. oli myös seuran 10-vuotisjuhla. Ohjelmaan kuuluivat suvun sankarihautojen (Eino Ahonen, Antti Kouvo, Aarne ja Eino Okko, Eino Suonia) kukitus Lemin hautausmaalla, osallistuminen jumalanpalvelukseen ja seppeleen lasku Lemin kirkkojen muistokivelle. Seppeleen laskivat Erkki Kallio, Taimi Jukanen, Minna Ahonen 7 v. ja Miia Ahonen 13 v. Lounas, juhla ja kokous olivat Lemin uudessa koulukeskuksessa. Vapaaehtoinen ruokailumaksu kartutti Toivo Ahosen rahastoa 629,80 markalla. Juhlassa julkistettiin sihteerin laatima seura 10 v. historiikki.

Juhlassa kuultiin Mira Huovilaisen ja Katriina Mikkolan pianoduoja, Tauno Okon ja Eino Heimosen tosijuttuja, Reino Huovilaisen muistelmia, Mari Suonion pianonsoittoa, Lemin Laulumiesten laulua Leo Suomalaisen säestämänä ja nähtiin Savitaipaleen kansalaisopiston ryhmän jazztanssiesitys. Kokouksessa tehtiin mm. päätös sääntömuutoksesta. Jäsen katsotaan eronneeksi, jos hän ei ole kahteen vuoteen maksanut jäsenmaksuaan. Osallistujia juhlassa oli n. 170, kokouksessa n. 130.

Kokouksen jälkeen tutustuttiin Martti Hakalan yhtiön omistamaan Misan kiuastehtaaseen. Juhlasta oli Kaija Lankia-Pitkäsen laatima kirjoitus Yhteissanomissa 27.7.

Vuoden 1995 kokous oli 23.7. Saimaan risteilyn yhteydessä m/s Camilla nimisellä laivalla. Saimaan lisäksi näimme Saimaan kanavaa. Kuljimme kahden sulun läpi ja takaisin Lappeenrantaan. Päivä oli aurinkoinen vaikkakin vähän tuulinen. Leo Suomalainen soitti haitaria ja Seija Tapio esitti upeasti tuttuja lauluja. Eino Heimonen johti yhteislaulua. Osallistujia oli n. 130.

Vuoden 1997 kokous oli 20.7. Lemillä Ravintola Kippurasarvessa, jossa oli erinomainen särälounas. Leo Suomalainen soitti haitaria. Osallistujia oli 31 jäsentä ja runsaasti perheenjäseniä.

Vuoden 1999 kokoontuminen oli 24.-25.7. Lemin Kotalahdessa. Lauantaina kokoonnuttiin kahdeksan miehen voimin Ruomille Pukinniemeen ja lähdettiin vetämään nuottaa. Ei tarvittu kuin yksi onnekas veto, Heposalon apaja. Saaliina oli noin 30 kg norssia, yli sata muikkua ja noin 3 kg:n lohi. Lohen saanti nuotalla on harvinaista. Eino Heimosen valmistama norssikeitto oli Kotalahdessa viideltä. Hallitus ja muu suku ottivat taas mittaa toistaan lentopallo-ottelun verran. Tulos oli kuitenkin tasan 2-2. Pelin jälkeen sauna ja uinti sekä illalla seurustelu harvoin nähtyjen sukulaisten kanssa grillin äärellä muodostivat mukavan päätöksen hauskalle päivälle.

Sunnuntaina Kotalahdessa nautittiin Maatalousnaisten laittama aamupala ja jumalanpalveluksen jälkeen lounas. Sukukokouksessa oli näyttely vaakunaluonnoksista ja julkistettiin suvun vaakuna, jonka hallitus oli edellisenä iltana vahvistanut. Erkki Kallio piti esitelmän suvun historiasta.

Lauri Hannunpoika oli nainut 1650-luvun alussa Lastikka Ahosen ja mennyt vävyksi hänen kotitaloonsa nykyisen Mäntyharjun kunnan Halmeniemen kylässä. Laurin appi Yrjö Ahonen oli viljellyt tätä ratsutilaa ainakin vuodesta 1638 alkaen. Lauri oli ollut osakkaana tällä tilalla 19 vuotta ja saanut sitten 30.6.1669 kruununvoudin sijoituskirjan Lemin kunnan Ruomin kylässä olevaan 1/6 veron tilaan. Se oli kruununtila nro 1, nykyinen Muhli, jonka Yrjö Pertunpoika Suomalainen oli jättänyt autioksi muutettuaan Inkerinmaalle. Lähdön syynä oli ehkä ollut kaikki rakennukset tuhonnut tulipalo.

Lauri, joka oli ottanut sukunimekseen vaimonsa sukunimen, oli saanut verovapauden vuoteen 1677, jonka jälkeen hänen tuli varustaa kevytvarusteinen ratsumies eli rakuuna. Lähtiessään Mäntyharjulta Lauri sai kunnollisen hevosen, hyvän lehmän, auran sekä viisi markkaa kuparia sekä osansa tilan sadosta. Pojista nuorin, Matti, joutui sitten rakuunaksi. Laurin poika Antti jatkoi isäntänä ja hänen poikansa Paavo aloitti tilanpidon kruununtilalla nro 1 mutta muutti sitten autioksi jääneeseen kruununtila nro 4:ään, joka 1854 halkomalla jaettiin nykyisiksi Ylä-Ahosen ja Ala-Ahosen tiloiksi, jotka vuonna 1900 lunastettiin perintötiloiksi.

Sukuvaakuna sai hyvän vastaanoton, ja 16 lunasti sen käyttöoikeuden jo kokouksessa. Vuoteen 2013 mennessä 23 on lunastanut vaakunan käyttöoikeuden. Osallistujia oli 62.

Vuoden 2001 sukutapaaminen oli jo kolmepäiväinen. Perjantaina kävimme Viipurissa. Lauantai ja sunnuntai menivät tuttuun tapaan Kotalahdessa. Viipuriin lähdettiin ms Carelialla klo 8 Lappeenrannan satamasta ja nähtiin kaunis Saimaan kanava. Viipurissa piti olla 3,5 tuntia mutta paikallinen byrokratia lyhensi sen 2,5 tuntiin. Siinäkin ajassa näimme paljon. Opastettu kiertoajelu kaupungilla ja ostokset torilla ja kauppahallissa sekä kahvilla käynti Pyöreässä tornissa täyttivät useimpien odotukset matkan annin suhteen. Paluu sujui joutuisasti bussilla 1 tunnissa ja 45 minuutissa. Seura osallistui matkaan vain siten, että ryhmämme muodostui seuran jäsenistä.

Lauantaina nuotalle lähti taas kahdeksan; Ahosen Tauno, Paavo, Kari, Kati, Leo ja Matti, Heimosen Eino ja Jäkälän Erkki. Jälleen riitti Heposalon apaja, saaliina noin 50 kiloa norssia. Siitä Eino Heimonen laitteli taas maittavan rantakalan sillä aikaa kun hallituksen joukkue päihitti muun suvun lentopallossa luvuin 2-0. Kotalahden iltaperinteet veivät taas myöhäiseen yöhön.

Sunnuntaina jumalapalveluksen jälkeen Maatalousnaisten laittama säräkeitto maistui ja sitten pidettiin tunnin kokous, jonka jälkeen alueen kansanedustaja Seppo Lahtela (kesk) kertoi näkemyksiään ajankohtaisista poliittisista asioista. Lahtela kehotti lopuksi Lemin Ahosia yli puoluerajojen tukemaan hankkeita, jotka hyödyttävät lemiläisiä ja sitä kautta koko seutukuntaa. Osallistujia oli 56.

Vuoden 2003 sukukokous, joka oli samalla seuran 20-vuotisjuhla, pidettiin 27.7. Aamulla kukitettiin suvun sankarihaudat, osallistuttiin jumalanpalvelukseen ja sen jälkeen Erkki Kallio, Kari Sinkko ja Jaana Kyläläinen laskivat seppeleen Lemin aikaisempien kirkkojen muistokivelle. Säräkeitto ja kokous oli Ruomin kylän vanhalla koululla. Paikka oli muistorikas monille. Osallistujia oli 95.

Juhlan tervehdyssanat esitti ja myöhemmin kokouksen johti varapuheenjohtaja Tauno Ahonen, koska seuraa 20 vuotta erinomaisesti johtanut Kalevi Ahonen oli marraskuussa kuollut.

Juhlassa kuultiin Hopeinen harmonikka kilpailun voittajan (11 v.) Mauri Huttusen hanurimusiikkia ja (14 v.) Charlotta Laarin huilumusiikkia sekä Lemin kunnanhallituksen puheenjohtajan Jarmo Tölskin juhlapuhe. Hän kertoi mm. että Lemin punaisena tunnettu peruna, joka tuotiin Suomeen Turkin sodasta 1878, on Anders (Antti) Ahosen Lemille tuoma. Todettakoon tässä, että Antti syntyi 1845 Lemillä ja palveli muusikkona ja musiikkialiupseerina 1860 – 1886, viimeksi Helsingissä Henkivartiokaartin vääpelinä, jonka jälkeen hän teki vielä siviilissä pitkän uran muusikkona, sovittajana ja soitonopettajana.

Kokouksessa julkistettiin sihteerin laatima seura 20 v. historiikki.

Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Kari T. Ahosen (s. 1946) ja sihteeriksi Sinikka Teiton.

Vuoden 2005 sukukokous pidettiin Lemillä 23.- 24.7. Kotalahden leirikeskuksessa. Lauantaina lähdettiin aamulla Pukinniemestä nuotanvetoon Kivijärvelle perinteisille apajapaikoille. Maunun Matin keittämä erinomainen rantakala oli leirikeskuksen rannassa valmis kello viisi iltapäivällä. Sen jälkeen oli seurustelua, lentopalloa ja rantasauna. Leirikeskuksessa oli hyvät tilat majoitukseen. Sunnuntaina aamupalan ja lounaan valmistivat Lemin Maatalousnaiset.

Kokouksen alussa Laura Kannelniemi ja Saimi Muhonen esittivät musiikkia. Kokouksessa julkistettiin Erkki Kallion ja K.T. Ahosen laatima Lemin Ahoset 1669 - 2005 kirja. Kari piti aiheesta kokousesitelmän. Osallistujia oli n. 70.

Vuoden 2007 sukukokous pidettiin 15.7. Lemin seurakuntasalilla, missä yhdistys oli perustettu 24 vuotta aikaisemmin. Puheenjohtaja Kari T. Ahonen piti esitelmän Lemin kansakoulun historiasta. Lemillä ei kuntakokous olisi millään tahtonut ryhtyä rahoittamaan kansakoulua. Yksityiset perustivat koulun 1893. Vaikka 1898 asetuksella määrättiin kunnat perustamaan koulut, Lemillä niin ei tehty. Ei senkään jälkeen kun Senaatti 1905 kahdesti määräsi kunnan perustamaan koulun. Vasta kun kuvernöörinvirasto tuomitsi kunnan 500 mk:n sakkoon ja 4000 mk + 4000 mk:n uhkasakkoon, kuntakokous äänin 547 puolesta 407 vastaan hyväksyi koulun perustamisen. Yksityisten rahoittama koulu ehti toimia 12 ½ vuotta. Niin, että jukuripäitä Lemillä on muissakin suvuissa kuin Ahosen. Osallistujia oli 47.

Hallitus valitsi sihteeriksi Reijo Litmasen.

Vuoden 2009 sukukokous pidettiin Lemillä Säräravintola Kippurasarvessa. Pitkään hauduttamalla kypsennettyä uusiseelantilaista lammasta, rieskaa, voita, kotikaljaa ja makiaa soppaa sekä kokouksen jälkeen kakkukahvit.

Sokerina pohjalla oli tutkija Anu Talkan tietorikas ja hauskasti pidetty esitelmä Lemin historiasta. Asiasta ilmestyi samana vuonna Anun ja kolmen muun tutkijan laatima kirja ”Pitäjä ison kiven takana, Lemin historia.

Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Katariina (Kati) Ahosen (s. 1969).

Vuoden 2011 sukukokous pidettiin perinteisessä paikassa Lemillä Tapiolassa. Jumalapalveluksen jälkeen oli lounaana säräkeitto tykötarpeineen. Sen oli tällä kertaa valmistanut seurakunnan vapaaehtoisryhmä, joka hankki varoja vanhusten virkistystoimintaan. Ruokailun jälkeen katsottiin lemiläisestä maatalousperinteestä kertova filmi ”Laulu synnyinvuorelle”, jossa esiintyi myös Ahosia. Kokouksessa seuran hallituksesta jäi pois 28 vuotta jäsenenä ollut Pentti Ahonen ja hänen tilalleen valittiin tyttärensä Eija Penttilä. Osallistujia oli 50.

Vuoden 2013 sukukokous ja seuran 30-vuotisjuhla pidetään Lemillä Tapiolassa.

 

 


3. Sukututkimustoiminta ja julkaisut

Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin toukokuussa 1985. Espoolaisen insinööri-komentajakapteeni evp. Erkki Kallion ja helsinkiläisen varatuomari K.T. Ahosen yhdessä kirjoittama monistettu teos Lemin Ahoset 1675-1985 sisälsi sukuseuran julkaisut nro 1 ja 2. Julkaisu nro 1 oli Erkki Kallion laatima ja se käsitti kaikki muut sukuhaarat paitsi mitä sisältyi julkaisuun nro 2. Seuran hallitus oli 1984 päättänyt, että ”yhdistys maksaa sukututkimuksista aiheutuneet välttämättömät menot kuittia vastaan”. Tietoja keränneet eivät kuitenkaan veloittaneet mitään.

Kallion tutkimus perustui vuosien 1675-1818 osalta Ruomin kylän Ahosen tilan isäntätauluun ja sen jälkeiseltä ajalta Viipurin läänin henkikirjoihin. Tutkimusta vaikeutti se, että Lemin kirkonkirjat olivat vuoden 1918 sodassa palaneet. Taavetti Antinp. Ahosen jälkeläisistä tiedot oli koonnut Taimi Jukanen. Hakemistossa on 1210 nimeä. Julkaisu nro 2 käsitti 1860 syntyneen Antti Taavetinp. Ahosen jälkeläiset. Hakemistossa on 180 nimeä.

Toivo Ahonen, joka vaimonsa Hilman kanssa oli monin neuvoin auttanut tutkimustyössä, lahjoitti seuralle 10.000 markkaa julkaisukustannuksiin ja niinpä selvitystä on voitu myydä 40 markan hinnalla. Monistuspaikka oli Helsingin yliopiston monistamo. Kansainvälinen kausijulkaisutunnus on ISSN 0782-243X ja ISBN nro 951-99657-6-9. Painos 250 kpl.

Tekijät lahjoittivat tekijänoikeudet seuralle. Teos on lahjoitettu seuraaville: valtionarkisto, maakunta-arkistot, eduskunnan kirjasto, maakuntakirjastot, Kymen läänin kaupunkien kirjastot ja Lemin kunnan kirjasto.

Alkuperäisen Ahosen kruununtilan tilan toinen puoli, Ala-Ahosen tila, sai Maatalouskeskusten liiton kunniakirjan 29.6.1986:

Lauri Hannunp. Ahonen 1669-1675
pso Lastikka Yrjönt.
Antti Laurinp. Ahonen 1675-1704
Paavo Antinp. Ahonen 1704-1726
Matti Paavonp. Ahonen 1726-1742
Heikki Paavonp. Ahonen 1742-1757
ed. veli
Olli Ristonp. Ahonen 1757-1794
ed. veljenpoika
pso Susanna Matint.
Matti Ollinp. Ahonen 1794-1855
pso Liisa Juhont.
Mikko Matinp. Ahonen 1855-1856
pso Liisa Antint. 1856-1858
Aatami Mikonp. Ahonen 1858-1904
pso Regina Yläsalmi
Mikko Aataminp. Ahonen 1904-1933
pso Helena Junnonen
Elias Mikonp. Ahonen 1933-1948
pso Hilma Saira 1948-1961
Tauno Eliaksenp. Ahonen 1961-
pso Irma Käyhty


Ala-Ahosen tilan nykyinen isäntä on Heikki Taunonpoika Ahonen.

Erkki Kallion ja K.T. Ahosen laatima julkaisu nro 3, Lemin Ahoset 1669-1989, jossa yhdistettiin ja täydennettiin julkaisut nro 1 ja 2, näki päivänvalon kesäkuussa 1989. Tietoja tähänkin oli saatu monilta, erityisesti Pirkko Ahoselta ja Reino Haimilta. Maisterit Matti Valta Valtionarkistosta ja Olli Väänänen Mikkelin maakunta-arkistosta olivat selvittäneet eräät vanhimmista tiedoista.

Henkilöhakemistossa on 1690 nimeä. Monistuspaikka oli Eduskunta offset, painosmäärä 200 kpl ja hinta 50 markkaa. ISBN 952-90110-4-0. Ilmaisjakelu: valtionarkisto, maakunta-arkistot maakuntakirjastot, Kymen läänin kaupunginkirjastot, Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen kuntien kirjastot, Sukuyhteisöjen tuki ry, Suomen Sukututkimusseura ry ja Helsingin kaupunginkirjasto. Eräs saksalainen kirjasto osti yhden kappaleen.

Julkaisu nro 4 valmistui seuran jäseniltä saatuja, lähinnä syntymistä ja kuolemista koskevia täydennystietoja hyväksi käyttäen heinäkuussa 1993. Siihen on otettu mukaan tiedot, jotka oli saatu Erkille tai Karille 30.6.1993 mennessä. Painosmäärä on kuitenkin vain 20 ja tarkoitettu lähinnä tutkijoille. Suurempaa määrää ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi tehdä, koska lisätietoja edelliseen tutkimukseen on saatu verraten vähän.

Tietojen saanti nimittäin vaikeutui, kun henkilörekisterilaki tuli voimaan 1.1.1988, mutta Lemin Ahosten osalta helpottui, kun tietosuojalautakunta myönsi seuralle poikkeusluvan yhteysvaatimuksesta ja oikeutti seuran keräämään ja tallettamaan henkilötietoja sukurekisteriä ja sukututkimuksen tekemistä varten (Tietosuojalautakunnan päätös nro 16/15.3.1993).

Julkaisu nro 5 oli K.T. Ahosen laatima seuran 10-vuotishistoriikki vuosilta 1983-1993. Sen ISSN on 0782-243X ja ISBN on 952-90-4805X.

Julkaisu nro 6 on 20-vuotishistoriikki, joka on jatkoa aikaisempaan julkaisuun. Sen ISSN on 0782-243X ja ISBN 952-91-6182-4.

Julkaisu nro 7 on Erkki Kallion ja K.T. Ahosen laatima Lemin Ahoset 1669 -2005. ISBN 952-91-8910-9. Gummerus Kirjapaino Oy:n Saarijärvellä painama kovakantinen kirja, jota tehtiin 200 kappaletta. Kirjassa on 184 sivua ja 604 henkilötaulua, henkilöhakemisto ja artikkelit Ahosen tilan historiasta ja Suomen historiasta.

Kirjaa jaettiin maksutta lakisääteisten kuuden valtionkirjastoille menevien lisäksi pääkirjastoille kuntiin, joiden asukkaissa on enemmän kuin 100 Ahonen nimistä henkilöä. Saajia oli 22: Helsinki (1048), Tampere (578), Jyväskylä (457), Espoo (386), Vantaa (354), Lahti (303), Jyväskylän mlk (229), Kuopio (225), Turku (197), Lappeenranta (162), Oulu (151), Hämeenlinna (150), Laukaa (140), Keuruu (115), Pori (111), Kangasala (108), Mikkeli (108), Saarijärvi (107), Jämsä (104), Nilsiä (103), Siilinjärvi (103), Hollola (101).

Julkaisu nro 8 on Erkki Kallion ja K.T. Ahosen laatima Lemin Ahoset 1669- 2009 (valmis kirja, jota kustannussyistä kuitenkin tulostettiin vain sukuseuran ja rahaston hallinnolliseen käyttöön).

Julkaisu nro 9 on K.T. Ahosen toimittama Lemin Ahoset 1669 – 2011. Painettu kirja (5 kpl).

Julkaisu nro 10 on K.T. Ahosen toimittama Lemin Ahoset 1669 – 2013. Painettu kirja (seuran jäsenille, jotka tilasivat, 6+54 kpl). Tauluja on 657.

Julkaisu nro 11 on K.T. Ahosen kirjoittama seuran 30-vuotishistoriikki vuosilta 1983-2013. Sen ISSN on 0782-243X ja ISBN on 978-952-93-2338-8. Julkaisu (17 s.) on vain verkossa seuran kotisivulla: suvut.genealogia.fi/ahonen.

 

 

4. Jäsenet

Seuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Lisäksi säännöt tuntevat nuoriso-jäsenyyden, joka on maksuton.

Ensimmäisen vuoden lopussa jäseniä oli 57 ja 1.6.2013 105, joista 70 ainaisjäseniä/kunniajäseniä ja 1 vapaajäsen. Hallitus on 1993 päättänyt, että vanhainkodissa yms. paikassa asuva on vapaajäsen. Vuosijäsenmaksua maksavia on 34.

Seuran kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kutsua henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen toiminnassa. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksusta.

Ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin vuonna 1987 Toivo Ahonen. Hän oli merkittävällä tavalla ollut perustamassa yhdistystä ja sen lisäksi ollut aktiivisesti mukana seuran toiminnassa osallistuen varatilintarkastajana lähes kaikkiin hallituksen kokouksiin ja tukemalla seuran toimintaa 10.000 markan lahjoituksella niin että ensimmäisen sukujulkaisun aikaansaaminen oli hänenkin ansiotaan.

Toiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin vuonna 1997 Erkki Kallio, joka oli tehnyt laajan sukututkimuksen ollen päätekijä kaikissa seuran julkaisemissa tutkimustuloksissa ja toimimalla sen lisäksi yli 10 vuotta hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana.

Vuonna 2003 kunniajäseniksi kutsuttiin Kalevin leski Liisa Ahonen, joka pitkäaikaisen puheenjohtajan puolisona oli moni tavoin auttanut seuraa mm. kokousten tilojen ja tarjoiluiden järjestäjänä. Samassa kokouksessa kunniajäseneksi kutsuttiin perustavan kokouksen (1983) puheenjohtajana ja sen jälkeen 20 vuotta seuran varapuheenjohtajana toiminut Tauno Ahonen, joka oli aktiivisesti edistänyt seuran asioiden hoitoa.

Viidenneksi kunniajäseneksi kutsuttiin vuonna 2009 Kari T. Ahonen, joka oli toiminut seuran sihteerinä 20 vuotta ja puheenjohtajana 6 vuotta sekä lisäksi hoitanut seuran julkaisutoiminnan.


Jäsenluettelo 1.6.2013

Ahonen Arto, Finn-Leo*, Eira*, Erkki, Ernesto*, Helge, Herman, Jorma*, Jouko*,
Juha*, Kari T.*, Katariina, Kati*, Leo*, Marianne*, Mikko*, Paavo, Pentti, Pirkko, Ritva,
Tauno*, Teemu, Tero*, Tomi*, Touko, Akkanen Heikki*, Frediksson Kirsi-Marja*,
Hakala Hilma#, Jouko*, Martti*, Heikkilä Anneli*, Hiltunen Mirja*, Huomo Leena*,
Huovilainen Eero, Huovinen Arja*, Hämäläinen Elli, Hannu, Kaija, Inkilä Annikki, Hannu*,
Jäkälä
Jouko*, Erkki, Kannelniemi Leila, Karvonen Pauli, Kauppinen Pekka*,
Korpela
Raija, Kymäläinen Jaana*, Kärmeniemi Terttu*, Käyhty Ritva, Laaksonen Asta*,
Laitinen
Leila*, Raili, Lehto Päivi, Lindholm Pentti, Veikko, Veli-Pekka, Litmanen Reijo*,
Lukkarinen Sirkka, Mannermaa Mira*, Mure, Jessica*, Mäkelä Riitta*, Okko-Laari Raija*,
Oksman
Liisa, Pekka, Ottelin Helvi, Kirsti*, Leena*, Papinniemi Eemi*, Riitta*, Penttilä Eija*,
Penttinen Johanna*, Katriina*, Paula*, Piil Tarja*, Rantakaulio Henny, Jarmo*, Juha, Paula,
Rämä
Kaarina*, Salakka Antero, Sinkko Jenny*, Kari*, Sipponen Eeva*, Takala Esa*, Minerva*,
Teitto Heli*, Matti*, Pasi*, Sinikka*, Timi*, Veli-Matti*, Tervonen Juuso*, Minna*, Sami*
Tielinen Sirpa, Torvi Maija*, Marja K*, Tujula Marja*, Turunen Aila*, Vanto Eeva*,
Varis Leena*, Vasara Aila*, Marja*, Markku*, Voutilainen Raili L*, yhteensä 105.

*= ainaisjäsen/kunniajäsen (ainaisjäseneksi pääsee kun maksaa kymmenkertaisen vuosijäsenmaksun)

#= vapaajäsen (vapaajäseneksi pääsee, kun siirtyy vanhainkotiin tai vastaavaan paikkaan)


Kunniajäsenet

1987 Ahonen Toivo
1997 Kallio Erkki
2003 Ahonen Liisa
2003 Ahonen Tauno
2009 Ahonen Kari T.


Ajasta ikuisuuteen siirtyneet ainaisjäsenet:

Kallio Oili (Olga) (1899 - 1994)
Mäkeläinen Aino (1899 - 1993)
Ahonen Toivo (1901 - 1996)
Huovilainen Hilja (1906 - 1992)
Sipiläinen Elma (1911 - 2003)
Jäkälä Olga (1913 - 1994)
Talka Iida (1916 - 2009)
Ahonen Elma (1918 - 1992)
Parjanen Vieno (1918 - 2009)
Ahonen Matti (1919 - 1986)
Ahonen Eino (1924 - 1990)
Okko Tauno (1926 - 2011)
Ahonen Kalevi (1937 - 2002)
Okko Teuvo (1946 - 2009)

 


5. Toimihenkilöt

Puheenjohtaja:
Ahonen Kalevi 1983-2002
Ahonen Kari T. 2003-2009
Ahonen Katariina 2009-

Varapuheenjohtaja:
Ahonen Tauno 1983-2009
Ahonen Kari T. 2009-2011
Ahonen Leo 2011-

Sihteeri:
Ahonen Kari T. 1983-2003
Teitto Sinikka 2003-2007
Litmanen Reijo 2007-

Rahastonhoitaja:
Ahonen Kari T. 1983-1984, 2011-
Kallio Erkki 1984-2005
Kymäläinen Jaana 2005-2009
Ahonen Leo 2009-2011

Jäsenet:
Ahonen Helge 1983-1993
Ahonen Kalevi 1983-2002
Ahonen Kari T. 1983-
Ahonen Matti 1983-1986
Ahonen Pentti 1983- 2011
Ahonen Tauno 1983-2009
Huovilainen Hilja 1983-1992
Jukanen Taimi 1983-2003
Kallio Erkki 1983-2007
Okko Teuvo 1983-1991
Sinkko Kari 1983-
Suonia Väinö 1983-1985
Kärmeniemi Terttu 1985-2009
Heimonen Eino 1987-2003
Ahonen Pekka 1991-1999
Ahonen Jorma 1993-1998
Huovilainen Mira 1993-1997
Huovilainen Reino 1997-2004
Teitto Sinikka 1999-
Kymäläinen Jaana 1999-
Jäkälä Erkki 2003-
Papinniemi Riitta 2003-
Ahonen Katariina 2005-
Ahonen Leo 2005-
Litmanen Reijo 2007-
Torvi Marja K. 2009-
Turunen Aila 2009-
Penttilä Eija 2011-

Tilintarkastajat:
Kauppinen Raili 1983-1990
Ahonen Paavo 1983-1990
Kauppinen Asta 1991-1996
Ahonen Hannele 1991-1996
Teitto Sinikka 1997-1998
Torvi Marja K. 1997-1998
Oksman Liisa 1999-2011
Huovinen Arja 1999-
Penttinen Johanna 2011-

Varatilintarkastajat:
Ahonen Toivo 1983-1990
Ahonen Aino 1983-1990
Akkanen Onni 1991-1992
Ahonen Paavo 1991-2011
Teitto Sinikka 1993-1996
Ahonen Ritva 1997-1998
Ahonen Leo 1999-2005
Torvi Marja K. 2005-2009
Torvi Maija 2011-
Vasara Markku 2011-

 



6. Talous

Seuran vuosijäsenmaksu on ollut 50 markkaa ja vuodesta 2002 alkaen 10 euroa. Ainaisjäseneksi on päässyt maksamalla vuosijäsenmaksun kymmenkertaisena.

Vuonna 1986 tehtiin seuran toiminnan turvaamisen kannalta merkittävä päätös: Ainaisjäsenmaksuvarat talletetaan Lemin Osuuspankkiin osuuspääomaksi. Samalla päätettiin, että niiden käyttöönotto edellyttää hallituksen päätöstä. Myös osuuspääomalle maksettava, tuolloin 12 % vuotuinen korko päätettiin liittää osuuspääomaan, jotta pääomalle saadaan inflaatiosuoja.

Ainaisjäsenet tuottivat siten seuralle aluksi 60 markan vuositulon vuosijäsenmaksun ollessa 50 mk. Vuodelta 2012 osuuspääomalle maksettiin korkoa enää 2 % mutta osuuspääomana oleva ainaisjäsenmaksu tuottaa seuralle silti noin 2 euroa vuodessa. Tämä korkotulo jatkuu ainaisjäsenen kuoltuakin. On hyvä syy sisällyttää historiikkiin myös kuolleiden ainaisjäsenten nimet.

Vuoden 2013 kesäkuussa osuuspääomaa oli 10.900 euroa.

Seuran hyvä taloustilanne perustuu siihen, että kaikki tehdään talkootyönä. Matkakulujakaan ei ole tarvinnut korvata, koska kukin katsoo tämän omaksi harrastuksekseen. Hallituksen kokoustarjoiluista vastaa kukin hallituksen jäsen vuorollaan.

Seuraa on tähän asti pidetty yleishyödyllisenä yhteisönä. Vuoden 2010 verotuksessa verohallinnon tulkinta muuttui ja seuraa verotettiin kaikesta tulosta. Kun talous on näin pieni, verokaan ei ollut suuri, 202 euroa. Siitä on kuitenkin valitettu. Asia on tätä kirjoitettaessa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, josta päätös saataneen 2014.

 



7. Sukuseuran vaakuna / Sukuvaakuna

Vuoden 1997 sukukokouksessa päätettiin osana toimintasuunnitelmaa, että laaditaan sukuvaakuna, jonka hallitus vahvistaa. Hallituksen kokouksessa 19.6.1999 oli käsittelyssä kaivertajamestari, heraldikko Pertti Ahosen (tiettävästi ei Lemin Ahosia) laatimat 23 väritettyä ja 7 lyijykynäversiota vaakunaehdotuksiksi.

Mikään näistä ei kuitenkaan sellaisenaan tyydyttänyt hallituksen jäseniä ja niinpä eri malleista koottiin aihe, joka määriteltiin sanallisesti ja vahvistettiin vaakunaksi valtuuttaen vielä sihteeri päättämään heraldikon edellyttämistä muutoksista. Lopullisen vahvistuksen hallitus teki kokouksessaan 24.7.1999, kun käytettävissä oli Pertti Ahosen laatima lopullinen luonnos.

Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä tyvestä esiin työntyvä miekalla iskevä käsivarsi, jonka yläpuolella saatteena kaksi perunankukkaa kaikki hopeaa paitsi miekan kahva, haarniskan liitosvanne sekä kukkien emiöt, jotka kultaa. Kypärä suljettu, kypäräpeite ja lakipunos päälipuoli vihreä, vuoripuoli hopeaa. Kypäräkoristeena musta Hannunvaakuna kulmittain.

Aiheen perustelu: Lemin Ahosten kantaisä on Lauri Hannunpoika (Hannunvaakuna), joka varusti rakuunan, kevytvarusteisen ratsumiehen Ruotsin sotaväkeen (haarniskoitu miekkakäsi). Lemin Ahosten pääelinkeino on maanviljelys ja kotipaikka Lemi (perunankukka, joka on myös Lemin kunnan vaakunassa). Värit Karjalan punainen ja musta sekä maanviljelystä symboloiva vihreä.

Suomen Heraldinen Seura rekisteröi vaakunan 6.9.1999 numerolla 926.

Seuran hallitus päätti, että sukuvaakunaa saa käyttää ei-kaupalliseen tarkoitukseen sukuseuran jäsen, joka on lunastanut käyttöoikeuden. Käyttöoikeus on myös jälkeläisillä eli käytännössä Lemin Ahosilla on sukuvaakuna, jonka käyttöoikeus periytyy niin pojille kuin tyttärillekin. Lunastushinnaksi määrättiin 300 markkaa ja euroina 50.

Käyttöoikeuden ovat vuoden 2013 kesäkuun loppuun mennessä lunastaneet Kari T. Ahonen, Taimi Jukanen, Tauno Ahonen, Kalevi Ahonen, Erkki Kallio, Raili L. Voutilainen, Teuvo Okko, Minerva Takala, Leo Ahonen, Jenny Sinkko, Matti Teitto, Helvi Ottelin, Annikki Inkilä, Henny Rantakaulio, Raili Laitinen, Harri Ahonen, Eeva Vanto, Jouko Ahonen, Riitta Mäkelä, Aila Turunen, Touko Ahonen, Terttu Kärmeniemi ja Katariina Ahonen, yhteensä 23. Lunastushinta määriteltiin niin, että 20 käyttöoikeuden lunastanutta tuottaa seuralle ilmaisen sukuvaakunan.

Kun suunnittelupalkkio oli 6000 mk ja rekisteröinti maksoi 250 mk, kustannusten kattamiseen tarvittiin 21 vaakunan käyttöoikeuden lunastanutta. Tavoite täyttyi.

 

 

8. Toivo Ahosen rahasto

Toivo Ahosen täyttäessä 90 vuonna 1991, hän ei halunnut lahjoja eikä kukkia mutta halusi juhlia asiaa sukukokouksen yhteydessä. Niinpä onnittelijoiden kukkarahat kerättiin pankkiin ja lahjoituksista kertyneestä 2.260 markasta muodostettiin Toivo Ahosen rahasto, johon saatiin 629,80 markan lisäys vuonna 1993 seuran 10-vuotisjuhlan vapaaehtoisena ruokailumaksuna.

Toivo Ahonen kuoli vuonna 1996. Hän oli tehnyt yleistestamentin nimeään kantavalle rahastolle. Kun perinnönjaossa oli ensin maksettu Toivon ensimmäisen vaimon, vuonna 1968 kuolleen Elinan, perillisille heidän osuutensa ja sitten avio-oikeuden mukainen tasinko Hilma-leskelle, Toivo Ahosen rahasto sai loput varat, joita oli 355.651,98 markkaa.

Vuoden 2012 alussa ollut pääoma 88.803 euroa tuotti vuonna 2012 korkoina ja osinkoina 3.881 euroa joten tuotto oli 4,37 %. Vuoden 2012 lopussa rahaston varat olivat 91 542 euroa, kun stipendit ja pankkikulut oli maksettu.

Rahastoa on pidetty verotuksessa koko ajan yleishyödyllisenä yhteisönä. Asia on selvitetty viimeksi vuoden 2011 verotuksessa.

Rahaston varat pidetään erillään seuran varoista. Rahaston toiminnasta ja varojen jaosta päättää hoitokunta, jonka puheenjohtajana on sukuseuran puheenjohtaja ja jäseninä sukuseuran varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Hoitokunta on valinnut varapuheenjohtajakseen seuran varapuheenjohtajan ja asiamieheksi seuran rahastonhoitajan. Rahastolle ei tule pankin palvelumaksujen lisäksi mitään hallintokuluja, koska sukuseura hoitaa hallinnon maksutta.

Hoitokunta päättää stipendien määristä ja saajista paitsi siltä osin kuin Lemin peruskoulu on valinnut saajat koulunsa päättävien joukosta. Koululle on annettu ohjeeksi valita kunkin viimeisen luokan stipendin saajaksi oppilas, joka on sosiaalisesti lahjakas, hyvän luokkatoveruuden ja yhteistyökyvyn esimerkiksi kelpaava

Harrastustoiminnan tukemiseen ei voida myöntää stipendejä.

Stipendien määrät ovat nykyisin vakiomääräisiä siten, että peruskoulun päättävä saa 50 euroa, paitsi Lemin peruskoulun valitsemat oppilaat saavat kukin 100 euroa. Lukiossa ja keskiasteen koulussa oleva tai sieltä valmistunut saa 100 euroa, ja yliopistossa/ammattikorkeakoulussa oleva tai sieltä valmistunut saa 200 euroa. Opiskelussa tarvittavan soittimen yms. hankintaan voi anoa apurahaa, jonka määrää ei ole vakioitu.

Vuodesta 1993 alkaen rahasto on jakanut yhteensä yli 10.000 euroa yli 100 stipendinä.

 

 

9. Onnittelutili

Seuran eräänä toimintamuotona on ”Kukkarahaston” ylläpito. Seuran jäsenelle tarkoitettu esim. kukkien hintainen onnittelusumma on voitu maksaa seuran pankkitilille, ja nämä suoritukset on yhtenä summana lahjoittajien nimilistan kera toimitettu päivänsankarille täysimääräisenä.

 

 

10. Haudanhoitorahasto

Seuran toimintasuunnitelmassa on jo usean vuoden ajan ollut ajatus siitä, että seura voi järjestää haudanhoidon, jos jäsen tarvittavat varat antamalla/testamenttaamalla niin haluaa. Toistaiseksi tätä mahdollisuutta ei ole haluttu käyttää.

Toivo ja Elina Ahosen hauta, joka on Kouvolan vanhalla hautausmaalla (os 17 r 3 h. 39 A-B) hoidetaan Toivo Ahosen rahaston varoilla. Toivon itsensä maksama hoitomaksukausi päättyy 2017.

 

 

Helsingissä 26.6.2013

K.T. Ahonen